Kirjoitustulkkaus-termin suositus

Kirjoitustulkkauksesta on käytetty rinnan myös muita käsitteitä kuten kirjoitustulkinta ja tekstitulkkaus. Suomen kirjoitustulkit ry:n suosittelema muoto on kuitenkin kirjoitustulkkaus.

Jäsenkirjeessä toimme esille pohdintamme tueksi TaY:n prof. Liisa Tiittulan kantaa asiaan: ”Kirjoitustulkkaus-termin puolesta puhuu termin vakiintuneisuus. Se myös kuvaa paremmin toimintaa, jota tulkki tekee: puhetta kirjoitetaan samanaikaisesti sitä myös tulkaten. Kirjoitus-sana on kirjoittamisen tulos ja kuvaa itse dynaamista toimintaa. Tekstitulkkaus taas viittaa enemmän jo valmiin tekstin tulkkaamiseen - ja jopa tekstin tulkintaan. Ruotsissa ja Saksassa käytetyt termit skrivtolkning/Schreibdolmetschen tai Schriftdolmetschen vastaavat termiä kirjoitustulkkaus.”

Kirjoitustulkkaus

Kirjoitustulkkaus on tulkkausmuoto, jossa tulkki välittää puhujan suullisen viestin kirjoitettuun muotoon. Kirjoitustulkkaus on yhden kielen sisäistä tulkkausta. Pyrkimyksenä on puhutulla kielellä, (tavallisimmin suomi, ruotsi tai englanti), ilmaistun viestin saattaminen kirjoitettuun muotoon mahdollisimman täydellisesti joko tietokoneella tai käsin kirjoittaen. Suomen kirjoitustulkit ry suosittaa, että tulkkausta tekevät ainoastaan kirjoitustulkkikoulutuksen käyneet tulkkirekisteriin hyväksytyt tulkit.

Kirjoitustulkatessaan tulkki muokkaa kuulemaansa luettavassa muodossa helpommin ymmärrettäväksi puuttumatta kuitenkaan puheen sisältöön tai sävyyn. Kirjoitustulkkaus on simultaanitulkkausta - tulkki kirjoittaa kuulemansa yhtä aikaa puhujan puhuessa. Vaikka kirjoitustulkin kirjoitusnopeus koneella on yleensä noin 300-500 merkkiä minuutissa, täytyy puhetta usein tiivistää, sillä puhenopeus ylittää kirjoitusnopeuden. Tämän takia tulkkauksessa käytetään usein lyhenteitä tai kirjoitustulkkaukseen kehitettyä ohjelmaa. Tulkki pyrkii tulkkeessaan myös kuvailemaan ympäristön ääniä sekä välittämään äänen sävyjä ja puheen painotuksia.

Kirjoitustulkkaus on osa tulkkipalvelua, jota voivat anoa vaikeasti kuulovammaiset henkilöt. Subjektiivinen oikeus tulkkipalveluun määräytyy vammaispalvelulain ja vammaispalveluasetuksen perusteella. Kirjoitustulkkausta käyttävät pääsääntöisesti tulkkipäätöksen saaneet vaikeasti huonokuuloiset sekä kuuroutuneet. Myös osa viittomakielisistä kuuroista sekä kuurosokeista hyötyy kirjoitustulkkauksesta.

Tulkkaustilanteessa kirjoitustulkki on puolueeton. Tulkki ei osallistu tilaisuuteen tai tuo omia mielipiteitään ilmi tulkkauksessa. Tulketta ei säästetä tai tallenneta. Tulkkia sitoo vaitiolovelvollisuus.


Kuvassa paritulkkausta kuuroutuneiden ryhmälle KITU-tulkkausohjelmaa käyttäen. (Kuva:Merja Asumaa)




Lisätietoja kirjoitustulkkauksesta:

Kuuloliiton kirjoitustulkkaus-esite

Svenska Hörselförbundets skrivtolksbroschyr

Kuulokynnys-sivusto

Hytönen, Niina ja Rissanen, Terhi (toim.) 2006: Käden käänteessä - Viittomakielen kääntämisen ja tulkkauksen teoriaa sekä käytäntöä. Finn Lectura.



Kirjoitustulkkauksesta lehdissä:

Kirjoitustulkki välittää puheen tekstin avulla

Ammattina ja työnä kirjoitustulkkaus